Tuntuu vähän hassulta, että mitä mä oikein märisen. Enhän mä tavallaan
ole menettänyt mitään, on vaan jäänyt saamatta sellaista, mitä olisin
halunnut saada. Panin itseni likoon, oikein heittäydyin haaveiluun ja unelmointiin. Ja sitten käy näin. Ei tapahdu mitään, kaikki latistuu.
Tottakai olen kiukkuinen. Harmittaa vietävästi. Olisin todella halunnut
tutustua siihen, koska se vaikuttaa niin täydelliselle. Kaikki mitä
tiedän siitä, on pelkkää hyvää. Pakkohan siinä on muutakin olla, ja
siitä olisin halunnut ottaa selvää. Elämä ei vaan mennyt niin. Täytyy
koittaa keksiä jotain muuta, joku muu. Kai tässä hetki menee, ennen
kuin taas jaksan samalla innolla ajatella jotain toista, mutta varmasti
se on mahdollista. Ehkä en kuitenkaan enää uskalla tehdä näin räikeää
aloitetta. Tästä jäi vähän paha maku suuhun. Mutta varmasti jotain
muuta keksin taas.
Kokka kohti elämää taas!
Jos vain jaksaisinkin ajatella näin positiivisesti koko ajan.
maanantai, 24. heinäkuu 2006
Kommentit