Pelottaa, että mitä jos tässä käy taas huonosti. Sitten sattuu kovasti. Jos se vaikka ei haluakaan samaa kuin mä. Tai jos me ei enää onnistuta näkemään, ja kaikki kaatuu siihen. Mitä vaan voi periaatteessa tapahtua, koska mitään ei ole vielä tapahtunut. Kun ei tiedä mitään! Toisaalta oon tosi onnellinen kaikesta tästä mitä on jo tapahtunut, mutta samalla nälkä kasvaa. Ei enää riitä se, että saan siltä postia, nyt siinä pitäis jo lukea jotain kivaakin! Ja ei enää riitä se että puhutaan puhelimessa, vaan pitäis nähdä se livenä. Se vaan ei tunnu onnistuvan. Ei sitten millään. Aina kun toiselle sopii niin toiselle ei sovi.
Alkaa tulla sellanen olo, että ei tästä taida tulla enää mitään, jos me ei pian nähdä. Ei kai kukaan nyt jaksa vaan soitella näin pitkään, kun ei oikeestaan edes kovin hyvin (vielä) tunneta.

sietämätön kaipaus
mikään ei vie sitä pois
mikään ei vie sitä pois
(CMX)