Onko itsekästä haluta hankkia lapsia? Ihmisethän vaan kuormittaa maapalloa, ja lasten hankkiminen on kuolemattomuuden tavoittelua. Oman geeniperimän jatkumisen turvaamista. Miksi mä olisin niin ihmeellinen ja ihana, että mun kannattaisi harkita jälkikasvua?

Tällaisista asioista puhuttiin eilen miehen kanssa. En mä voi käsittää, että joku voi oikeesti ajatella asian noin! Mun mielestä lasten hankkimatta jättäminen on itsekästä. Se, että ei pysty ajattelemaan muita kuin itseään ja olemaan olemassa muita kuin itseään varten. Jos pelkästään ajattelee maapallon kuormittamista ja sitä saasteen ja paskan määrää mitä ihmiset täällä elinaikanaan tuottaa, sittenhän se olis sama ottaa itseltä henki pois samantien. Onhan se nyt tottakai tärkeää ajatella ekologiaa myös, mutta ihminen on kuitenkin loppujen lopuksi itsekäs olento. Ja ihmisen tarkoitus maan päällä on lisääntyä ja varmistaa ihmiskunnan jatkuminen. Näin mä ajattelen.

Ihanaa oli silti. Mies osaa olla juuri sellainen. Toisaalta nämä puheet hieman latisti fiiliksiä. Aamulla olin vähän ihmeissäni, että mitä mä oikeastaan tunnen. Haluanko mä vai enkö mä halua. En viittinyt kuitenkaan sanoa mitään.

Tuntuu, että vaikka ei nähty pitkään aikaan, tämä suhde on muuttunut paljon vakavammaksi. Ollaan puhuttu niin paljon puhelimessa ja kirjoiteltu niin pitkiä sähköposteja. Mutta ei me vieläkään seurustella :D