Iih, ihanaa! Taas oli niin hyper-super-yli-ihana viikonloppu Miehen kanssa... Olen aivan onneni kukkuloilla!! Se on vaan niin kiva. Ihan kuin olisin rakastunut siihen taas uudestaan.
Alan hyväksyä Miehen huonojakin puolia; ne vaan on osa Miestä. Ei se täydellinen ole, mutta tarpeeksi lähellä sitä.
Puhuttiin tulevaisuudesta vakavaan sävyyn. Ihan yhteenmuuttamisesta, avioliitosta (ehkä jo piankin??), ehkäisyn poisjättämisestä... Hui! Melkein pelottaa. Mutta tiedän, että haluan tätä. En enää epäröi.