Miksi on niin vaikeaa hyväksyä sitä tosiasiaa, että meillä kaikilla on menneisyys? Olen jollain sairaalla tavalla mustasukkainen Miehen entisistä naisista. Tiedän, tiedän. Ihan idioottimaista! Olen onneksi pystynyt tähän mennessä pitämään tunteeni piilossa Mieheltä. Pelkään että mitä jos joskus jään kiinni tästä...
Tajuan itsekin miten naurettavaa tämä on. Tottakai Miehellä on aikaisemminkin ollut naisia ja varmasti on ollut tosi onnellinen niiden kanssa. Eikä Mies todellakaan tunnu kaipaavan ketään muuta. Ollaan tosi onnellisia, ei ole mitään syytä olla mustasukkainen!!
Silti usein kun Mies kertoo saaneensa vaikkapa tekstiviestin joltain naiselta, vaikka ihan vain kaveriltakin, alan ajatella kaikkea...
Täytyy päästä tästä eroon.
Tilanne on kuitenkin helpottunut paljon kun ollaan oltu enemmän yhdessä. Mies kertoo enemmän asioitaan ja tiedän, missä mennään. Tavallaan on helpompi ymmärtää asioita kun tiedän niistä.
Olin itseasiassa tosi onnellinen tänään kun Mies mainitsi entisen tyttöystävänsä ihan oma-aloitteisesti. Tuli sellainen olo, että Mies luottaa minuun ja haluaa kertoa menneisyydestään.
Äh, sekava tilitys. Tuli vain pakonomainen tarve purkautua ja koittaa koota ajatuksia ennen kuin tämä(kin) juttu saa valtavat mittasuhteet.