Harmittaa olla näin negatiivinen koko ajan. Oikeasti olen ihan iloinen
ja hyväntuulinen suurimmaksi osaksi. Johan se luki abikroniikassakin
silloin joskus: "Jos olet masentunut, asioiden täytyy olla todella
huonosti". Näin mä haluaisin, että musta ajatellaan!
Ja jos Se Yks nyt ei suvaitse vastata, niin... There's plenty of fish in the sea... Andere Mütter haben auch schöne Söhne... Ja niin edelleen. Eihän se nyt hyvänen aika sentään ole maailman ainoa mies. Vaikka onkin aika ihana.
Saahan sitä aina haaveilla paremmasta elämästä. Haaveilen omasta
pienestä perheestä. Olis kiva mies, joka kohtelis mua hyvin, jonka
kanssa seksi sujuis ja muutenkin oltais samalla aaltopituudella. Sitten
meillä olis kiva koti, sellainen tilava, hyvällä maulla sisustettu, ja
se tuntuis omalta kodilta. Sinne olis aina mukava tulla. Siellä
päivystäis koira, ehkä noutaja. Koiralla olis mahdollisuus olla pihalla
vapaana ja hyvät lenkkipolut olis kodin lähellä. Viikonloppuisin me
ulkoiltais koiran kanssa ja tehtäis pitkiä lenkkejä metsässä. Sitten
illalla saunottais ja syötäis makoisaa iltapalaa. Mentäis nukkumaan
väsyneinä mutta tyytyväisinä.
Ehkä meillä olis jossain vaiheessa myös lapsia. Pari-kolme suloista
palleroa, jotka nauttis myös elämästä. Ne tois meidän elämään sisältöä.
Oltais onnellinen perhe.
Tällasesta mä haaveilen. Ei kuulosta mun mielestä mahdottomalta toteuttaa. Jos vaan löytyis lapsille isä!
sunnuntai, 23. heinäkuu 2006
Kommentit