Miks aina tuntuu sille, että muilla ihmisillä asiat menee paljon
paremmin? Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella! Nytkin kun
ajattelen, niin kaikilla muilla
on alkanut eronkin jälkeen asiat sujua. Mulla vaan ei... En tajua mikä
siinä mättää, että en voi saada ketään. Joo, mä tiedän, olen liian
kärsimätön ja niin edelleen, mutta silti! Tiedän sellaisia ihmisiä,
jotka on eronneet todella vakavasta suhteesta, ja pian niillä on
kuitenkin uusi todella vakava suhde. Eikä se tunnu ketään haittaavan!
Mikä ihme siinä on, että mua ei kukaan ota vakavasti? No, eksää nyt
lukuunottamatta. Edelleen siltä tulee viestejä, että se ikävöi mua.
Vaikka se asuu sen uuden kanssa! Todella epäkohteliasta mun mielestä
kaikkia kohtaan. Mutta en mä sitä takaisin haluais. Ei vaan tunnu siltä
enää. Haluan katsoa eteenpäin. Mutta siellä ei ole mitään! Pelkkää
tyhjää vaan.
Olen ihan tuuliajolla elämässäni nyt. Ei ole oikein
mitään kiinnekohtaa, josta pitää kiinni. Ei ole kumppania, ei
vakituista työtä, ei juuria missään. En oikein tiedä mihin kuulun.
Ainoa asia, joka pysyy on sisarukset. Niiden olemassaoloon voin aina
luottaa (jos se yks niistä ei yritä uudelleen sitä temppua, jota se jo
kerran yritti). Muuten olen elämän vietävänä. Eikä se tunnu kivalle.
Haluaisin, että olis joku asia, josta tietäisin, että tämä on ja pysyy.
Turvallisuutta. Pysyvyyttä. Jatkuvuutta. Voi kun vois luottaa huomiseen! Tietäis, että mulla on huomennakin hyvä olla.
tiistai, 25. heinäkuu 2006
Kommentit