Sain aamulla taas sähköpostia. Olin kyllä itse kirjoittanut ensin, mutta silti oli kivaa. Tuntuu jo melkein pelottavalta. Ehkä tää sittenkin menee liian nopeasti?! Vaikka eihän niissä viesteissä mitään ihmeellisen romanttista ole ollut.
Kumpikin tuntuu pelkäävän, että sanoo vahingossa jotain liian innokasta. Samalla on kuitenkin sellanen odottava ja "ihastunut" tunnelma. Vaikea selittää. Jokainen joka on ollut ihastunut tietää kyllä mitä tarkoitan.
Ajattelen sitä tosi usein. Mietin, miten helppo sen kanssa oli jutella, ja sitä miten hyvännäköinen se on. Ja sitten sitä, että ajatteleekohan se mua? Mut veikkaan melkein, että kyllä ajattelee, ainakin viesteistä päätellen. Ja sanoi se tänään sähköpostissa, että se haluaa tavata uudelleen. Jänskää!