Menin sitten vastaamaan (taas) yhteen deitti-ilmoitukseen. Damn! Mä en ikinä opi. Ei siitä kuitenkaan mitään tule, se kuulosti ihan liian hyvältä ollakseen oikeasti niin hyvää. Monesti ne kirjoittaa itsestään hauskasti ja silleen, että tulee sellanen olo että tässä tää nyt on! Ja sitten kun menee tapaamaan niitä, niin ne on ihan erilaisia. Niin kuin se yks rullaluistelija, jonka kanssa olin "treffeillä". Sillä oli niin huono kuntokin, ettei se jaksanut mun vauhdissa! Ja mä en mee kovaa. Tai siis kyllä miehen pitää olla voimakkaampi ja vahvempi kuin naisen. Ja sitten jälkeenpäin se kirjoitti blogiinsa jotain, että unelmanainen on kokoomusperheestä Espoosta, "hiukan tyhmä, jotta voin itsekin olla oikeassa välillä", kaunis ja "IHANA persoona", perheenperustamismateriaalia, jne jne. Sitten se olis halunnut mennä sunnuntaiaamuisin appiukon kanssa kalaan. Ei mikään ihme että se on vielä sinkku, jos kriteerit on noin korkealla! Mitä jos tuleva appi ei harrasta kalastusta? Tai jos ei olekaan kotoisin Espoosta? Tsiisus, että mulla meni hermot sen kanssa. Myönnän, että viilaan pilkkua tässä nyt, mutta mulla meni totaalisesti usko nettideittailuun. Odotukset ei siis ole korkealla!