Just kun aloin saada kiinni sen ajatuksenjuoksusta ja se jopa tunnusti
olevansa kiinnostunut ja ihastunut, niin sitten mä itse alan tulla
toisiin ajatuksiin. En vaan mitenkään voi uskoa eilisiä tietoja
todeksi, vaikka tiedän että
ne on totta, kun se itse kertoi. Sen ajatukset vaan on niin kaukana
omistani. Käsitykseni koko ihmisestä muuttui kertaheitolla! En
kertakaikkiaan voi nähdä enää sitä samaa Ihanaa! Se on täysin erilainen
ihminen nyt. Ihan mukava kyllä, mutta en vaan voi kuvitella enää mitään
yhteistä meille. Ehkä korkeintaan ajanvietteeksi se kelpais, koska
onhan se edelleen kiva, mutta mitään sen enempää tästä ei tule. Ei saa
tulla. En halua alkaa roikkua siinä, ja niin tässä tulee käymään jos en
osaa tehdä itselleni rajoja selviksi heti alusta asti. Mulle ei vaan
taida riittää se, että tapaillaan satunnaisesti ja hengaillaan yhdessä.
Kyllä sitä tässä iässä jo hakee jotain pysyvää, jotain minkä varaan voi
laskea vielä pitkänkin ajan päästä. Mutta se yks on tehnyt aivan
selväksi, että sellaista ei meidän välille tule koskaan. Enkä kyllä
haluaisikaan, kun sen aatemaailma on mikä on.
torstai, 24. elokuu 2006
Kommentit