En voi käsittää miten miehen löytäminen voi olla näin vaikeaa! Toisilla se tuntuu sujuvan tosta noin vaan. Mä en ole oikeasti edes tavannut ketään muuta kuin Ihanan, kenet voisin kelpuuttaa. Siis viimeisten kuukausien aikana en ole törmännyt keneenkään muuhun! Tää alkaa olla huolestuttavaa. Jos Ihanan kanssa ei onnistu (ja siltä tosiaan alkaa vaikuttaa) niin miten kauan menee ennen kuin löydän taas ketään kenet voisin edes haluta? Ja sitten se taas menee tietty niin, että se ei halua, jne jne. Samaa rataa aina vaan.
On aina sellainen olo, että kunhan olis se toinen ihminen siinä vierellä, niin kyllä mä sitten kestäisin mitä vaan. Kaikki asiat tuntuu vaan paljon kivemmiltä kun ne saa jakaa jonkun kanssa. Murheet puolittuu ja ilo kaksinkertaistuu. Ei harmittais niin paljon asua täällä, käydä töissä ja tarpoa läpi harmaata arkea. Jos vaan olis se joku kenen kanssa vois tallustaa läpi tän tylsän elämän.
On se vaikeeta.

Ei ole turhia päiviä
Tai jos on on koko elämä
Niin turhaa
Ettei sitä siedä ajatella tänään.
(CMX - Sielunvihollinen)