Mikähän mua oikein vaivaa? Miksen voi vaan heittäytyä tähän tunteeseen ja antaa sen viedä? Se tuntuu olevan niin kamalan vaikeaa!! Pelkään vieläkin kaikkea. Ja eniten sitä, että näpit palaa. Mutta miksi?!! Miksi mun täytyy pelätä koko ajan? Mä en jaksais olla näin rasittava ja hankala, haluaisin vaan rakastaa ja olla onnellinen. Nyt olis tilaisuus, mutta mä vaan hannaan... Oi voi, koskahan sitä oppii luottamaan itseensä ja siihen toiseen?