Taas ihana viikonloppu takana. Mihin tämä päättyykään..? Aika jännää, ei tässä näin pitänyt käydä. Ihan tosi kummallista, että ollaan näin ihastuneita tai rakastuneita molemmat. Kyllä sen huomaa, että sekin on ihan myyty, kun se vaan hymyilee koko ajan mulle. Ja mä takaisin... Viikonloppuna oli kivaa, tehtiin kaikkea hauskaa. Oltiin lähekkäin. Ihan hullun ihanaa.
Mua vaan huolettaa, että en oo tarpeeksi hyvä sille. Jos se vaikka kyllästyy niin kuin sillä kuulemma on tapana. Nyt oon niin rakastunut, että en voi edes kuvitella, että mä olisin se joka kyllästyy. Mut kai ne viat huomaa sitten myöhemmin. Nyt näen vaan kaiken sellaisten vaaleanpunaisten lasien läpi, eikä mikään siinä ärsytä tai harmita. Kaikki on täydellistä!