Avoliitto kaatui vuosi sitten. Eipä uskoisi, että siitä on jo niin kauan. Ja toisaalta tuntuu, että vuodessa on tapahtunut vaikka mitä!
Jos mulle olis vuosi sitten kerrottu millaisessa tilanteessa olen nyt, niin en kyllä olisi uskonut! Oikeissa töissä pääkaupunkiseudulla, jonkunlaisessa suhteessa ihanan miehen kanssa (johon olin iskenut silmäni kutakuinkin näihin aikoihin viime syksynä), opinnot suurinpiirtein pulkassa. Kaikki on mennyt yllättävän hyvin.
Tosin eksä ei ole tajunnut vielä mitä "ei" tarkoittaa. Se edelleen laittaa mulle tekstiviestiä, kertoo kuinka pahoillaan on kaikesta jne. jne. Eipä paljon kiinnosta. Olen sanonut sille suoraan, että en halua sen viestejä, mutta ei tunnu menevän perille. Mutta sellaista elämän on. Kai se tästä.