Hyvä ystävä ilmoitti juuri olevansa raskaana. Olen tosi onnellinen hänen puolesta! Kaksi muuta ystävää on tällä viikolla juuri jääneet äitiyslomalle. Toisen laskettu aika on jouluna, toisen vuodenvaihteen tienoilla. Lisäksi kuulin vasta, että yläasteaikainen luokkakaverini sai tänä syksynä toisen pojan. Vauvoja joka puolella!

Tulee väkisin mieleen, että mä en varmaan koskaan saa kokea äitiyttä. Ei mulla ole onnea miesten kanssa, eikä mun kanssa kukaan halua lapsia ainakaan. Mä ihan hirveästi haluaisin oman perheen, lapsia.

Mies ei halua lapsia koskaan, se on sanonut sen. Mutta kerran kun jälleen piti kaivaa kumia esiin, niin mies alkoikin puhua lasten nimistä... ?? Olin ihan ällikällä lyöty. En mä todellakaan tajua sitä. Mitä se haluaa?! Miksi se puhuu ihan päinvastaisia asioita välillä?

Tämä sitoutumisasiakin... Mies on sanonut, että ei halua vakavaa suhdetta. Kuitenkin se on jo suunnitellut häävalssinsa, puhuu yhteen muuttamisesta, jne. Mä en todellakaan tiedä enää mistään mitään. Just kun olen koittanut hyväksyä jonkun asian, niin heti perään se kumoaa sen. Ihan ristiriitaista! Tuntuu että se vaan puhuu lämpimikseen, eikä yhtään sanaa voi ottaa todesta. Miten tähän pitäisi suhtautua?