Välillä tuntuu, että en mä jaksa tätä. Mies on niin erilainen kuin kukaan muu, ei se ole mikään tavallinen pulliainen. Miksi sen pitää aina olla mukamas niin väliinpitämätön? Miksei se koskaan voi ottaa asioita samalla tavalla kuin muut ihmiset? Miksi aina pitää olla niin kriittinen?
Ehkä noi samat syyt on niitä, miksi mä Mieheen aluksi ihastuinkin. Tykkään siitä, että se on erilainen, ettei se ole mikään tavallinen pulliainen. Jotenkin se välillä silti ärsyttää.
Onnistuin sentään suututtamaan Miehen pari viikkoa sitten. Jotain älytöntä säätämistä se oli taas, en edes muista mistä se alkoi, mutta kerrankin sain Miehen toimimaan "normaalisti". Oli ihan hyvä nähdä millainen se on vihaisena. Ei paha. Nopea leppymään. Ja sovintoseksi on aina hyvää :)
Hiukan pelottaa kuitenkin taas. Miten ihmeessä koskaan voi olla varma toisesta ihmisestä? Miten voi olla varma siitä, että tämä on nyt Se Juttu? Ollaan puhuttu vakavissaan sitoutumisesta ja perheen perustamisesta. Toisaalta se tuntuu vielä niin kaukaiselta asialta. En oikein osaa kuvitella itseäni Miehen vaimona, saati sen lasten äitinä. Mies on kuitenkin sanonut, että se vois hankkia lapsia mun kanssa. Sekin tuntuu pelottavalta. Että jos lapsia tehdään, niin sitten ollaan aina sidottu toisiimme. Pelottavaa mutta jollain tavalla kuitenkin ihanaa. Mä niin paljon tykkään Miehestä, vaikka en aina ymmärräkään miksi se toimii niin kuin toimii. Uskon, että me ollaan vielä vasta tutustumassa toisiimme, ei me vielä tiedetä kaikkea. Voiko toisaalta koskaan tietää kaikkea? Eihän voi. Ja elämässä on pakko ottaa riskejä. En tarkoita mitään testejä, että "kokeillaanko miltä tuntuis perustaa perhe? jaa ei tää ollukaan kivaa, emmää haluakaan", vaan sellaista sitoutumista, että luvataan katsella toistemme naamoja loppuun asti ja haluta rakastaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Elämä kuitenkin muuttuu koko ajan, ei voi tietää millaista kaikki on vaikka kymmenen vuoden päästä. Mitä edes itse haluaa siinä vaiheessa, tai millaiset on olosuhteet. Mutta jos on luvannut yrittää (ja haluta onnistua) niin edellytykset on olemassa. Näinhän sen pitäis ainakin mennä. Tähän on pakko uskoa.