Välillä tuntuu, että en mä jaksa tätä. Mies on niin erilainen kuin
kukaan muu, ei se ole mikään tavallinen pulliainen. Miksi sen pitää
aina olla mukamas niin väliinpitämätön? Miksei se koskaan voi ottaa
asioita samalla tavalla kuin muut ihmiset? Miksi aina pitää olla niin
kriittinen?
Ehkä noi samat syyt on niitä, miksi mä Mieheen aluksi ihastuinkin.
Tykkään siitä, että se on erilainen, ettei se ole mikään tavallinen
pulliainen. Jotenkin se välillä silti ärsyttää.
Onnistuin sentään suututtamaan Miehen pari viikkoa sitten. Jotain
älytöntä säätämistä se oli taas, en edes muista mistä se alkoi, mutta
kerrankin sain Miehen toimimaan "normaalisti". Oli ihan hyvä nähdä
millainen se on vihaisena. Ei paha. Nopea leppymään. Ja sovintoseksi on
aina hyvää :)
Hiukan pelottaa kuitenkin taas. Miten ihmeessä koskaan voi olla varma
toisesta ihmisestä? Miten voi olla varma siitä, että tämä on nyt Se Juttu?
Ollaan puhuttu vakavissaan sitoutumisesta ja perheen perustamisesta.
Toisaalta se tuntuu vielä niin kaukaiselta asialta. En oikein osaa
kuvitella itseäni Miehen vaimona, saati sen lasten äitinä. Mies on
kuitenkin sanonut, että se vois hankkia lapsia mun kanssa. Sekin tuntuu
pelottavalta. Että jos lapsia tehdään, niin sitten ollaan aina sidottu
toisiimme. Pelottavaa mutta jollain tavalla kuitenkin ihanaa. Mä niin
paljon tykkään Miehestä, vaikka en aina ymmärräkään miksi se toimii
niin kuin toimii. Uskon, että me ollaan vielä vasta tutustumassa
toisiimme, ei me vielä tiedetä kaikkea. Voiko toisaalta koskaan tietää
kaikkea? Eihän voi. Ja elämässä on pakko ottaa riskejä. En tarkoita
mitään testejä, että "kokeillaanko miltä tuntuis perustaa perhe? jaa ei
tää ollukaan kivaa, emmää haluakaan", vaan sellaista sitoutumista, että
luvataan katsella toistemme naamoja loppuun asti ja haluta rakastaa
niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Elämä kuitenkin muuttuu koko ajan,
ei voi tietää millaista kaikki on vaikka kymmenen vuoden päästä. Mitä
edes itse haluaa siinä vaiheessa, tai millaiset on olosuhteet. Mutta
jos on luvannut yrittää (ja haluta onnistua) niin edellytykset on
olemassa. Näinhän sen pitäis ainakin mennä. Tähän on pakko uskoa.
lauantai, 3. maaliskuu 2007
Kommentit