Mietin että olenkohan mä vähän liian tosissaan Miehen kanssa. Ehkä se
ei olekaan yhtä tosissaan kuin mä. Vaikka kyllä sen puheista voisikin
niin päätellä. Mutta voihan olla, että se tulee toisiin aatoksiin ja
kääntää takkinsa. Tai aivan yhtä hyvin minä voin itsekin tulla toisiin
aatoksiin. Eihän sitä koskaan tiedä.
Jotenkin ihan uskomatonta, että me ollaan nyt tässä tilanteessa.
Rakastavaisia, ihan hulluina toisiimme. Kun vuosi sitten mä vaan
haaveilin Miehestä. Katsoin sitä aina kun satuttiin näkemään, mietin
mitä kaikkea hauskaa sen kanssa vois tehdä... Ihailin sitä ihan salaa,
kukaan ei tiennyt että mä olin ihan lääpälläni. Ja nyt olen sata kertaa
enemmän lääpälläni, ja Mies on kanssa! Ei tällaista tapahdu oikeassa
elämässä. Onneks mulle kuitenkin kävi näin hyvä tsägä, että Mies
rakastui minuun.
keskiviikko, 7. maaliskuu 2007
Kommentit